13.11.2020

Seuratyön vaikuttavin rooli yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä ja korjaamisessa

Nuoret ja lapset voivat yhteiskunnassamme pääosin hyvin. Kahtiajakautuminen näkyy kuitenkin hyvinvointieroissa kasvavassa määrin. Ne nuoret, jotka voivat hyvin, voivat todella hyvin, ja ne nuoret jotka voivat huonosti, voivat todella huonosti.

Liikunnalla tiedetään olevan hyvin myönteiset vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja kehitykseen kokonaisvaltaisesti. Harrastavat lapset pärjäävät koulussa keskimääräistä paremmin ja ovat fyysisesti terveempiä. Joukkueurheilussa saadaan muitakin eväitä reppuun, kuin hyvä kunto. Sosiaaliset taidot kasvavat, sitoutuneisuus yhteisiin tavoitteisiin kasvattaa tärkeitä elämäntaitoja muihinkin elämän osa-alueisiin. Vuorovaikutustaidot kehittyvät, kuuluminen joukkueeseen ja tiettyyn porukkaan vahvistaa itsetuntoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pitkäaikaisia ystävyyssuhteita myös usein löydetään harrastusten ja yhteisen mielenkiinnon kautta. Lapsen harrastaminen antaa myös vanhemmille paljon. Paljon muutakin kuin kustantamista, kuljettamista ja kannustamista. Moni vanhempi saa kioskivuorojen ja leipomisen lisäksi uusia ystäviä ja seuratoiminnasta mielekästä tekemistä vapaa-aikaan.

Seurat erilaisine lajeineen mm. liikuttavat, yhdistävät, kasvattavat, rohkaisevat ja luovat uskoa monen nuoren elämään ja tulevaisuuteen. Seurojen vaikutus nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja yksinäisyyden vähentämiseen on yhteiskunnallisesti todella merkittävää. Seuroissa toimivien aikuisten vastuu on suuri, koska he omalla toiminnallaan, esimerkillään, sanoillaan, kannustuksella ja rohkaisulla vaikuttavat jokaisen joukkueessa mukana olevan nuoren elämään. Tätä vastuuuta ja vaikutusta ei koskaan tähdennetä liikaa. Jokaisen aikuisen täytyy ymmärtää toimintansa vaikutukset ja ymmärtää, miten nuoria terveellä ja reilulla tavalla kohdellaan. Lapset viettävät ison osan ajastaan valmentajien ja joukkueen väen kanssa.

Tässä ajassa on ollut hienoa havaita, miten seurat ovat alkaneet panostaa myös muunlaisiin joukkueisiin, kuin kilpaurheiluun. On joukkueita kehitysvammaisille, käytösvaikeuksista oireileville, höntsäilijöille, senioreille ja monille muille kohderyhmille. On ymmärretty, että voitto ja kilpailu ei ole se tärkein juttu jolla seura voi ansaita tuloja ja saada uusia harrastajia. Seuran brändi, menestys ja tulevaisuus voi rakentua myös siitä, että tarjotaan monipuolisesti ryhmätoimintaa erilaisille harrastajille. On ymmärretty, että inhimilliset toimintatavat ja yksinäisyyden vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat toiminnassa vähintään yhtä tärkeää kuin voitto ja sitä kautta tuleva maine.

Suomalaisille urheiluseuroille haluan osoittaa kiitosta siitä työstä, jota vapaaehtoisten voimin vuodesta toiseen teette. Joukkueurheilussa palaute voi toisinaan olla myös hyvin kriittistä, kun jokainen vanhempi haluaa, että se oma lapsi saa peliaikaa tasaisesti ja kohtelu on hyvää sekä tasavertaista. Vaatimukset voivat toisinaan tuntua kohtuuttomilta - toisaalta vaatimukset ohjaavat myös hyvään. Vanhempien on oikeus vaatia urheilussa vietetyltä ajalta asioita, jotka ovat jokaiselle lapselle parhaaksi. Seuratoiminnassa on aina nähtävä se yksikin mukana mahdollisimman pitkään pysyvä nuori. Vain se on tulevaisuuden kannalta tärkeintä ja vaikuttavinta.

Kaisa Lepola
Johtaja
Valtion lastensuojeluyksiköt (THL)
Forssan kaupunginhallituksen pj.
Neljän urheilevan lapsen äiti

Meillä ei ole varaa menettää urheiluseurojamme
14 tam

12.3.2020. Aamupäivä alkaa synkissä tunnelmissa. Lähes jokainen puhelu koskee koronaviruksen vaikutusta TPS jalkapallon toimin...

Arto Kuuluvainen
Voidaanko nuorten syrjäytymistä ehkäistä urheiluseuroissa?
17 jou

Nuoren syrjäytyminen on vakava paikka. Se on sitä sekä nuorelle itselleen että hänen lähipiirilleen. Myös yhteiskunta menet...

Harri Jalonen