Liikunnan drop out -ilmiö eli liikuntaharrastuksen lopettaminen murrosiässä on Suomessa poikkeuksellisen yleistä kansainvälisesti verrattuna. Urheiluseurojen yleisimmät keinot vaikuttaa liikunnasta luopumiseen ovat opetus- ja kulttuuriministeriön saamien seuratukihakemusten mukaan matalan kynnyksen harrastetoiminnan kehittäminen ja nuoren kiinnittäminen osaksi seuratoimintaa uudella tavalla, esimerkiksi valmentajan, ohjaajan tai tuomarin tehtäviin.
Urheiluharrastuksen lopettaminen on aina huono päätös. Oli sen taustalla sitten kiinnostuksen hiipuminen, liiallinen kilpailuhenkisyys ja kilpaurheilun vaativuus, aina on mahdollista harrastaa jotain uutta tai pienemmällä ajallisella panostuksella. Nuoresta pitää ottaa siis heti lopettamispäätöksen jälkeen koppi ja ohjata uuden liikuntaharrastuksen pariin.
Hankkeen tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä liikunnan avulla testaamalla ja tuottamalla erilaisia toimintamalleja. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus ja oikeus olla mukana urheiluseuratoiminnassa.
Hankkeen tavoitteena on juurruttaa Drop out -ilmiön ennalta ehkäisevä työ sekä varhaisen puuttumisen malli jokaiseen urheiluseuraan.
Kanta-Hämeen osalta keskitytään nuorten drop-out -ilmiön tunnistamiseen ja välittömään puuttumiseen. Toimintaa toteutetaan poikkihallinnollisella yhteistyöllä.
Pirkanmaan osalta toteutetaan ennaltaehkäisevää drop out -työtä, jossa keskitytään lapsen ja nuoren viihtyvyyden, itsetunnon, motivoinnin ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen liikunnan harrastamisen keskeisenä tavoitteena. Luodaan malli, jolla urheiluseurassa voidaan tukea urheilevan lapsen vanhempia liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisessa.
Uusimman Liitu-tutkimuksen mukaan suomalaiset lapset aloittavat liikuntaharrastuksen urheiluseurassa keskimäärin 6-vuotiaana, 9-vuotiaana erikoistutaan yhteen urheilulajiin ja 11-vuotiaana pääteetään, milloin urheiluharrastus lopetetaan.
Urheiluseuratoiminta lopetetaan yhä nuorempana, joka omalta osaltaan vaikuttaa suuresti lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen sekä lasten ja nuorten syrjäytymiseen. Lopettamisen syitä ovat mm. kiinnostuksen loppuminen, seurojen kilpailuorientoitunut toimintatapa, harrastusten kustannukset sekä ohjaajien ja valmentajien toiminta.
Näihin ja muihin lopettamispäätöksiin on löydyttävä keino puuttua ajoissa tai välittömästi sekä kehittää uusia toimintatapoja, tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta jokainen lapsi ja nuori voisi harrastaa liikuntaa omien motiiviensa mukaan.
Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus harrastaa urheilua yhdessä muiden kanssa laadukkaassa ja ohjatussa urheiluseuratoiminnassa.